Status: Puuseppäkoululainen

Huomenta!

Suorakulma, mausermitta ja rullamitta ©TuijaPispa
Puusepän perusvälineitä. Mausermitta on aito Itä-Saksalainen kapine, joka löytyi Papalta perityistä työkaluista.

Puolitoista viikkoa sitten alkoi taas uusi jakso elämässä. Oli nimittäin aika kaivaa jälleen esille koulureppu! Tällä kertaa sen sai täyttää turvakengillä, kuulosuojaimilla, suorakulmalla ja työntömitalla. Voin taas muutaman vuoden tauon jälkeen lisätä statuslistaani tittelin opiskelija. Puuseppäopiskelija.

Ensimmäinen kouluviikko kului (hiostavassa) luokassa tutustuen toisiin luokkatovereihin ja käymällä läpi perusasioita ja suuntimia siitä mitä seuraavan kahden vuoden aikana tulee tapahtumaan. Tulemme suorittamaan kuusi ”näyttöä”, joilla todetaan kehittynyt ammattitaitomme. Koulua on noin 20 tuntia viikossa. (Samanaikaisesti yrityksen ylläpitämisen kannalta ajankäytön tehokkuus tulee olemaan tärkeässä roolissa.) Yksi meistä luopui paikastaan jo ensimmäisen viikon jälkeen todettuaan, että päivistä tulee työn ohessa kertakaikkiaan liian pitkiä.

Ensimmäinen työ tulee olemaan ”saunajakkara”, jota eilen jo aloiteltiin. Vanha ja kellastunut mäntyinen mallikappale ei ollut ensimmäisenä aiheuttamassa riemun kiljahduksia, mutta mallia saa kuitenkin jonkin verran tuunailla. Jakkarasta löytyi myös vaihtoehtoinen, ”modernimpi” malli, joka saavutti suuremmaan suosion. Itse päädyin kuitenkin perinteiseen ja keveämpään malliin. Lopulliseen ulkonäköön vaikuttaa myös materiaalin valinta – tällä kertaa vaihtoehtoina ovat koivu ja mänty – sekä viimeistely. Minun jakkaran puulajikkeeksi valikoitui koivu, jota muuten löytyy kotoakin sieltä täältä. Teen sitten seuraavan työn – pienen kukkapöydän – männystä.

Saunajakkarat. ©TuijaPispa
Saunajakkarat.

Pari päivää opeteltiin piirtelemään työsuunnitelmia paperille, jotta työpajalla on sitten etenemisen suhteen selvät sävelet. Oleellista tässä vaiheessa on osata tarpeen tullen tehdä piirrokset myös käsin. Yksi insinööri kaivoi ekojen piirrosten jälkeen avukseen läppärinsä ja ilmaisen (!) SketchUp sunnitteluohjelman, jolla pidemmän päälle saa varmasti piirtovaihetta nopeutettua.  SketchUp vaikutti sen verran kätevältä ja helppokäyttöiseltä ohjelmalta, että eiköhän tuota tule jatkossa käytettyä itsekin.

Kukkapoyta @TuijaPispa
Kukkapylväs ylhäältä päin kuvattuna. Minun kukkapöydästä tulee leveämpi ja se päätynee parvekkeelle ikkunan alle. Pienet muutokset ovat onneksi aina sallittuja.

Saunajakkaran ja kukkapöydän jälkeen on tiedossa vielä keittiötikasjakkara ja sen jälkeen päästään ”omien” suunnitelmien pariin.

Eilen oli ensimmäinen pajapäivä ja aloitimme jakkaran jalkojen työstämisen. Tästä se koneiden käytön opettelu lähtee. Havahduin aamuyöllä jostain syystä hereille ja loppuyö menikin sitten kevyessä horroksessa sahaillen ja höyläten. Näin se nuppi prosessoi uutta tietoa.

Yleinen tunnelma ekan pajapäivän jälkeen oli, että eihän tämä tunnu koululta ollenkaan, kun oli niin hauskaa. Mieluisa lisä on myös työn fyysisyys, eli tämä touhu tekee todella hyvää istumatyöläiselle. (Kunhan muistaa pitää kunnolliset työasennot.)

Koulu jatkuu tänään. Tänään pääsee varmaankin tutustumaan liimalevyn valmistuksen ihmeelliseen maailmaan.

Valokuvaustreeniä Tuomarinkartanon Eukanuba International Summer Show 2015 Koiranäyttelyssä

Perjantaina 24.7. minulle tarjoutui mahdollisuus lähteä harjoittelemaan valokuvausta Tuomarinkartanon vinttikoiraradalla järjesteyssä ”Eukanuba International Summer Show 2015” koiranäyttelyssä. Etukäteen en muistanut ja sittemmin ehtinyt juurikaan itseäni sparrailla sopivista kamera-asetus yhdistelmistä, joten teknisesti päivä kului ”fiilispohjalta”. Sää oli suotuisan poutainen.

Käytössäni oli Canon EOS 70D runko, sekä yksi jälleen kerran huonoksi osoittautunut vanha ja muovinen yleiszoomiobjektiivi, joka tuli kamerasetissä mukana vuonna 2000 hankkiessani filmikameraa. Onneksi mukaan sattui myös Canonin valovoimainen 50mm/1.4. objektiivi, jolla saa varsin hyviäkin kuvia – varsinkin jos ”lasi” sattuu olemaan ehjä. Onnistuin keväällä kolauttamaan objektiivin etumusta sen verran, että tarkennus lakkasi toimimasta kokonaan. Heikon rahatilanteen innoittamana päätin leikkiä upporikasta-rutiköyhää ja avata koko höskän ihan itse YouTube-videon opastuksella. Jonkinlaiseen käyttökuntoon tämän operaation seurauksena lasin sainkin, mutta mikäli jatkossa haluaa tarkennuksen toimivan ilman jumiutumisia, täytynee vioittunut osa vaihtaa. Nytpähän tiedän, että osan tosiaankin voi vaihtaa ihan itse. Näillä siis mentiin.

Tripodi jäi myös matkasta. Vähän heikkolaatuisemmallakin tripodilla olisi saanut videoiden vakautta parannettua melkoisesti. Koiria näyttelyssä esittäviä ihmisiä kun tuntui kiinnostavan eniten koirien liikkuminen kehässä, jonka saa tietysti parhaiten ikuistettua videolle. Minua taas kiinnosti enemmän kehien ulkopuoliset tunnelmat, joissa pääsee jotenkin paremmin käsiksi koirien sielunmaisemaan. Kuvat ovat varsin mäyräkoirapainotteisia, koska olin näyttelyssä mukana mäyräkoiraseurueen siivellä. (Kuvissa esiintyy mahdollisimman vähän ihmisiä, koska heillä on useimmiten tapana olla tyytymättömiä omaan hahmoonsa.)

Mitä opin tänään?

  • Käsivarafilmit menettelee pienellä ruudulla, mutta isoilla näytöillä huojunta ja heilunta on aikamoista. Jos aiot kuvata videota, ota jalusta matkaan.
  • Huonolla objektiivilla ei kannata ottaa kuvia.
  • Lue lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, erityisesti aiheesta liikkuvan kohteen kuvaaminen.

Ja sitten itse kuviin!

Tarkennuksissa on kautta linjan pientä (ja isompaa) häikkää, mutta tässä olikin kyse harjoittelusta. Harjoitus kuulemma tekee mestarin…

Klikkaa kuvaa!

”Me täällä ollaan vaan ja hengaillaan…”

Kehäkuvia